Tämän viikkoiset sateet ovat tuoneet mieleeni heinäkuisen reissun Venetsiaan. Säät suosivat siellä muuten, mutta viimeisenä lomapäivänä oli tämän kaltaisia rankkoja sadekuuroja.
Tuolta matkalta tallentui satojen valokuvien lisäksi paljon hyviä muistoja. Viiden päivän aikana kaupunki tuli todella tutuksi. Kiertelimme tuntikausia hiljaisia sokkeloisia pikkukujia, joista kapeimmat olivat vain hartianlevyisiä. Istuimme paikallisten tavoin aukioille puiden varjoon. Kuljimme kymmeniä kanaalin ylittäviä siltoja. Ihmettelimme valtavia ihmismassoja pakollisilla nähtävyyksillä. Aurinko paahtoi uuvuttavasti Muranon ja Lidon saarilla. Kala- ja hedelmätori olivat näkemisen arvoisia. Nälkä ei päässyt yllättämään, sillä kaikkialla oli pieniä kauppoja ja kuppiloita, joista saattoi ostaa pientä purtavaa. Ihastuttava kaupunki, joka on paljon muutakin kuin Markuksen tori.
Venetsian matkan innoittamana tein näitä lämpimiä leipiä.
Ainekset:
Isoja viipaleita vaaleaa leipää
Tomaattikastiketta
Mozzarella juustoa
Parmankinkkua
Kirsikkatomaatteja
Kapriksia
Rucolaa
Kaikki ainekset kootaan leivälle ja annetaan juuston sulaa uunissa. Ripotellaan rucolaa leivän päälle. Yksinkertaista, mutta hyvää.
Leipien seuraksi sopii hyvin keitto. Seuraavakin ohje on helppo toteuttaa.
PERUNA – MAA-ARTISOKKAKEITTO
Ainekset:
1 l kasvislientä
500 g perunoita (jauhoinen lajike)
500 g maa-artisokkia
mustapippuria myllystä
salviaa
muskottia
chilijauhetta
1 prk (200 g) ranskankermaa
piparjuurta raasteena
(suolaa maun mukaan)
Keitä perunat ja maa-artisokat kasvisliemessä kypsiksi. Soseuta sauvasekottimella.
Mausta ja lisää ranskankerma, kuumenna. Ripottele päälle piparjuurta.
Ainoa seikka mikä harmitti Venetsiassa oli se ettei mistään saanut tuoreita viikunoita, joista olin etukäteen haaveillut. Ei ollut niiden aika, ne roikkuivat vielä täysin raakoina puissa, joiden alla istuimme. Ihanan makuisia tuoreita aprikooseja sen sijaan ostin torilta ja söin kilo kaupalla. Nyt täällä kotimaassa puut notkuvat luumuista ja omenoista, näistä herkuista kannattaa nauttia. Lähes jokaisen omassa puutarhassa on jokin hedelmiä tuottava puu tai ainakin joku tuttu omistaa hedelmäpuun ja näin pääset osalliseksi tuoreiden hedelmien loistavasta mausta. Lähiruokaa parhaimmillaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti